Mikäli tekninen löpinä ei kiinnosta, löydät mahdollisesti sinua koskevat toimenpiteet jutun lopusta.

Moni on varmaan huomannut, että Oindexin listauksesta on viime aikoina tippunut pois huomattava määrä sivustoja. Tähän on kaksi syytä: sähköpostiraporttien poistuminen ja Google Analytics -rajapinnan muutokset.

Sähköpostiraportit

Google lopetti vanhanmalliset sähköpostiraportit, joita monet sivut vielä käyttivät tilastointiin. Sähköpostiraportit olivat Oindexin ensimmäinen tilastointitapa ennen virallisen Google Analytics -rajapinnan julkaisua. Rajapinta on nykyisin käytössä ainoana virallisena tilastointitapana. Sähköpostiraportit pidettiin toiminnassa pinnan alla, sillä monet alkuaikoina listaukseen liittyneet sivustot eivät olleet vielä siirtyneet uuteen tilastointitapaan. Mikäli siis sivustosi käytti sähköpostiraportteja, on se tippunut listauksesta.

Sivuston saa takaisin listaukseen tekemällä liitännän rajapinnan kanssa, mutta allalistatuista syistä se ei välttämättä onnistu juuri nyt.

Rajapinta

Myös Google Analytics -rajapinta muuttuu ja päivittyy. Tämä on toinen osasyy siihen, miks jotkin sivut ovat hävinneet listauksesta.

Tällä hetkellä Oindex käyttää Google Analytics -rajapinnan versiota 2.3. Google on kuitenkin siirtymässä versioon 3 ja poistamassa kokonaan käytöstä version 2.3. Uusin versio ei ole missään suhteessa yhteensopiva nykyisen, Oindexin käyttämän version kanssa. Versio 2.4 vanhemmasta rajapinnasta on kuitenkin yhteensopiva 2.3:n kanssa pienin muutoksin ja Googlekin pitää kyseisen version edelleen toiminnasta, joten vanhojen sivujen osalta Oindex siirtyy tähän versioon.

Mikä muuttuu lähiviikkoina?

Oindex siirtyy lähiviikkoina kokonaan uuteen version 3 Google Analytics -rajapintaan niiltä osin, kuin se on mahdollista. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Uusien sivujen liittyminen listaukseen voi olla hetken aikaa poissa käytöstä, mikäli 2.3 rajapinta lakkaa toimimasta kokonaan (Google siirtää rajapintakutsut vähitellen uuteen versioon, jonka takia liitäntä voi toimia satunnaisesti). Tämä koskee myös vanhojen sivujen osalta tehtäviä uusia Google Analytics -integraatioita.
• Listaus toimii riippuen siitä, miten muutokset ehditään tehdä, ja kuinka nopeasti Google poistaa 2.3 version käytöstä. Kaikki menetetyt viikot saadaan kuitenkin takautuvasti listaukseen.
• Vanhat sivut, joilla Google Analytics -liitäntä on tehty, siirretään toimimaan rajapinnan version 2.4 kautta, eikä muutoksia asetuksiin näiden sivujen osalta tarvitse tehdä. Mikäli siis sivustosi käyttää jo nyt rajapinnan kautta tapahtuvaa tilastointia, näkyvät tilastot normaalisti viimeistään muutaman viikon kuluttua.
• Uudet sivut ja vanhat sivut, joilla rajapintaliitäntää ei ole vielä tehtynä, tulevat käyttämään muutosten jälkeen rajapintaversiota 3.

Summa summarum siis: Oindex toimii taas normaalisti, kun allekirjoittanut saa tarvittavat muutokset tehtyä. Sivustojen ei kannata tehdä tällä hetkellä mitään muutoksia asetuksiin, vaan odottaa muutama viikko, kunnes uudet rajapintaversiot saadaan otettua käyttöön. Lähetämme vielä kaikille sellaisille käyttäjille, joiden täytyy tehdä rajapintaliitäntä tai muita muutoksia sivuston asetuksiin, erillisen sähköpostin. Muissa tapauksissa tilastointi tulee toimimaan kuten ennenkin ilman muutoksia.

Kiitos kärsivällisyydestä!

- Antti Hirvonen

Google Analytics -tilastoinnissa ilmenneet ongelmat on saatu korjattua. Myös tämän viikon listaus päivitettiin, joten mikäli sivustosi ei vieläkään näy listauksessa, niin ota yhteys sähköpostilla osoitteeseen info@oindex.fi.

- Antti Hirvonen

Sivustojen lisäämisessä ja päivittämisessä on tällä hetkellä ongelmia profiilin valinnan kanssa. Ongelmia on ilmennyt myös tämän viikon listauksessa, johon kaikkien sivustojen tilastot eivät ole päivittyneet. Tutkimme asiaa ja pyrimme korjaamaan vian mahdollisimman pian.

- Antti Hirvonen

Kuten moni on jo varmasti huomannutkin, Oindex on saanut uuden ja raikkaamman ulkoasun. Tämän lisäksi Oindex on saanut kasvojenkohotuksen myös muissa, mutta ei-niin-näkyvissä osa-alueissa. Tässä blogipostauksessa esittelen teille Oindexissä tapahtuneet muutokset.

Uusi ulkoasu
Tämä on ehdottomasti päivityksen näkyvin osa. Oindexin entinen ulkoasu oli selkeä, mutta “hiukan” väritön ja kaipasimme palvelulle raikkaampaa lookkia. Uuden ulkoasun suunnittelussa yksi tärkeimmistä pointeista oli selkeys, ja uskomme, että uuteen ulkoasuun tottuminen ei vanhoiltakaan käyttäjiltä kauaa vie. Valikot yms. on pidetty pääosin samoilla paikoilla kuin ennenkin.

Selkeämpi, nopeampi ja kaikinpuolin parempi listaus
Viimeisimmän päivityksen jälkeen listauksen koko on kasvanut melkoisesti. Niinpä päätimme lisätä listaukseen sivutuksen, ja nyt listausta voi selata joko 40-sivun osissa tai sitten näyttää koko listauksen kerrallaan kuten ennenkin. Myös ulkomaankäyntien osuus -kenttä poistettin, jotta listaus saatiin väljemmäksi ja helpommin luettavaksi. Tämän lisäksi listauksessa on nyt hakuominaisuus, joten oman sivun löytäminen listauksesta käy käden käänteessä.

Toinen suuri muutos listauksessa on mahdollisuus järjestää sivut kasvuprosenttien mukaan. Tällä tavoin voi tarkistaa suurimmat nousijat ja laskijat helposti esimerkiksi oman sivun kategoriasta. Listauksen saa järjestettyä kasvuprosenttien mukaan klikkaamalla prosenttimerkkiä tunnusluvun vieressä.

Osa kävijöistä on myös saattanut huomata, että sivustoryhmät ovat hävinneet listauksesta. Kyseinen ominaisuus oli hyödyllinen vain muutamille sivustoille, ja sitä myös käytettiin väärin. Sivustoryhmät palaavat ehkä vielä myöhemmin, mutta toteutettuna erilaisella tekniikalla.

Paranneltu hallinta
Oindexin uusi hallinta toteutettiin käyttäen AJAX:ia. Tämä nopeuttaa omien sivujen selaamista huomattavasti ja helpottaa esimerkiksi kuvaajien tarkastelua.

Päivitetty Google Analytics -tilastojen keräystapa
Vanha, sähköpostiajastuksia käyttävä keräystapa oli epäluotettava ja hankala sekä meidän että littyvien sivustojen kannalta. Nykyään Oindex käyttää tilastojen keräämiseen Google Analytics Data Export API:a, mikä tarkoittaa sitä, että tilastot haetaan suoraan Googlelta. Tämä helpottaa myös sivustojen lisäämistä palveluun, sillä nykyään Google Analyticsin hallinnassa ei tarvitse tehdä toimenpiteitä - riittää vain, että valitsee haluamansa profiilin Oindexissä, ja tilastot saapuvat meille automaattisesti.

Vanhojen käyttäjien kannattaa vaihtaa vanha sähköpostiajastuksia käyttävä keräystapa uuteen. Tähän ohjeet löydät, kun kirjaudut sisään hallintaan. Myös vanha keräystapa pidetään käytössä vähintään vuoteen 2010 asti, joten hirveää kiirettä vaihdossa ei tarvitse pitää.

Pinnan alla
Oindexin ulkokuoren alla suoritettiin suuria muutoksia parempaan päin. Vanhaa koodia kirjoitettiin uudelleen mahdollista jatkokehitystä ajatellen ja kirjastoversioita uudistettiin.

Ruusuja, risuja, kehitysehdotuksia ja vikailmoituksia saa antaa niin sähköpostitse (info@oindex.fi) kuin tämän postauksen kommenteissakin. Odottelemme innokkaasti käyttäjien palautetta.

- Antti Hirvonen

Oindex päivitetään parin päivän sisään, joten älkää ihmetelkö mahdollisia katkoksia. Palvelu tulee olemaan poissa linjoilta korkeintaan muutaman tunnin ja katkos pyritään ajoittamaan iltaan/yöhön.

Päivityksen jälkeen esittelemmekin teille entistä paremman Oindexin, joten olkaa varuillanne!

- Antti Hirvonen

Koska tätä blogia lukee varmasti moni verkkomainonnasta kiinnostunut, ajattelin nostaa esille DoubleClickin julkaiseman raportin verkkomainonnan tehosta. Tiedot on kerätty vuoden 2008 aikana sadoilta eri mainosmedioilta rapakon takaa, mutta voisi ollettaa, että tulokset ovat suhteellisen verrannollisia myös tällä koto-Suomessa.

Muutama mielenkiintoinen poiminta raportista

• Flash-mainoksilla on keskimäärin hieman pienempi klikkausprosentti kuin staattisilla bannereilla
• Suuremmat mainokset toimivat pienempiä paremmin (ei luonnollisesti mikään yllätys)
• Keskimääräinen klikkausprosentti kaikilla mainoksilla oli 0,10%
• Sama prosentti staatisilla bannereilla oli 0,11%
• Parhaana mainoskokona toimi 240 pikseliä leveä ja 400 pikseliä korkea banneri. Tälläisiä ei taida Suomessa juuri näkyä? Lähimpänä suhteellisen yleinen suurtaulu (140×350 pikseliä)

Yllä kerrotut tiedot ja mm. toimialakohtaisia tilastoja löydät DoubleClickin raportista.

- Matti Hirvonen

Google on tänään avannut Google Analyticsin Data Export -rajapinnan julkiseen beta-testaukseen. API:n avulla Google Analyticsin tilastoja voidaan ladata ulkopuolisiin palveluihin helposti, nopeasti ja monipuolisesti. Pitkään odotetun API:n julkaisu tarkoittaa myös muutoksia Oindexiin ja tulemme mahdollisimman nopeasti luopumaan ajastettujen sähköpostiraporttien kautta tilastojen keräämisestä ja siirrymme käyttämään APIa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa myös huomattavasti monipuolisemmat tilastotiedot ja toimintavarmemman järjestelmän.

Kerromme muutoksista käyttäjille sähköpostitse ja tässä blogissa.

Lue API:sta Google Analyticsin blogista.

- Matti Hirvonen

Jostain syystä uniikkien kävijöiden määrä on noussut ylitse muiden verkkosivuston suosiota mitattaessa. Onhan se tietysti ihan luonnollista. Kaikkihan me haluamme tietää, kuinka monta ihmistä verkkosivustomme tavoittaa. Kävijäseurantajärjestelmien keino mitata uniikkeja kävijöitä on kuitenkin erittäin epätarkka ja saadut tulokset ovat usein kaukana todellisesta uniikkien ihmisten määrästä ja tätä asiaa on tässäkin blogissa jo aiemmin valaistu.

Suomessa IAB on laatinut joitakin vuosia sitten estimointikaavan uniikkien kävijöiden määrän korjaamiseen matemaattisesti. Uniikkien kävijöiden mittaus perustuu evästeisiin ja jotkin käyttäjät poistavat evästeet säännöllisesti, joka johtaa uniikkien kävijöiden määrän vääristymiseen. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa käyttäjistä poistaa keksit kuukausittain. IAB:n kaavalla voidaan korjata evästeiden poistosta aiheutuvaa kuplaa.

Olemme pohtineet Suomen IAB:n suosituksen käyttöä myös Oindexissä ja listaustamme on myös kritisoitu tämän korjauksen puutteesta. Teknisesti se onnistuisi myös Google Analyticsillä - se ei ole suurin ongelma. Suurin ongelma on se, että haluammeko lähteä tekemään turhaa työtä? Haluammeko lähteä korjailemaan lukuja ja saada lopputulokseksi luvut, jotka ovat x-prosenttiä pienemmät, mutta eivät siltikään lähellekään oikeat?

Parasta mitä korjauksilla voidaan saavuttaa, on arvioitu uniikkien selaimien määrä. Kertooko tämä luku yhtään sen enempää? Ihmiset käyttävät verkkoa nykyisin päivittäin useilla eri päätelaitteilla ja selaimilla. Tosiasiassa tämäkin luku on hyvin kaukana uniikkien kävijöiden todellisesta määrästä. Todellista uniikkien kävijöiden määrä ei voida kuitenkaan millään tavalla määrittää pelkkien kävijäseurantajärjestelmien avulla.

Kävijämäärien mittaamiseen liittyy myös monia muita epätarkkuustekijöitä evästeiden poistomahdollisuuden lisäksi (Javascript-tuki, 3. osapuolen evästeiden esto). Ehkä suurin ja kokoajan kasvava lukuja paisuttava tekijä on kuitenkin nimenomaan se, että nykyihminen ei käytä verkkoa enää vain yhdellä päätelaitteella. Itseasiassa kokoajan esimerkiksi verkon mobiilikäyttö kasvaa ja se väärentää näitä lukuja entisestään. Jos sama ihminen käy sivustolla kotoa, töistä ja työmatkalla puhelimella, luvut paisuvat jo kolme kertaa suuremmiksi.

Ainut tapa tarkentaa lukuja olisi tehdä sekä evästeiden poistosta johtuvan kuplan korjaus että sivustokohtainen tutkimus, kuinka monella päätelaitteella käyttäjät keskimäärin sivustoa käyttävät. Jos tulemme tulevaisuudessa Oindexin lukuja korjailemaan matemaattisesti, teemme sen kunnolla, emmekä puolivillaisesti vain hieman pienennä lukuja, jotta ne näyttäisivät paremmalta mainonnan ostajien silmissä. Valitettavasti tällä hetkellä Suomessa mikään mittaus- tai listauspalvelu ei tarjoa oikeaa uniikkien kävijöiden määrää. Lohdutuksena sanottakoon, että tilanne on sama myös ulkomailla.

Uniikkien kävijöiden määrän mittaaminen on hankala tehtävä ja voidaan toki myös pohtia, onko se lukuna täysin tarvittava. Ymmärrettävästi se on mielenkiintoinen luku mainostajille, mutta siinä piilee myös riski. Kannattaisiko esimerkiksi keskittyä rekisteröityneiden käyttäjien aktiivisuuteen (kuinka moni rekisteröityneistä kirjautuu sisään viikon sisällä), käyntien laatuun (syvyyteen, käytettyyn aikaan) ja ennen kaikkea siihen, ketä verkkosivuilla käy.

Koontitilastojen (uniikit kävijät, käynnit, sivunlataukset) ja keskiarvojen tarkkaileminen vie erittäin helposti harhaan eikä kerro mitään kävijöiden laadusta ja luonteesta. Esimerkiksi jos puolet uniikeista kävijöistä ovatkin vain yhden sivunnäytön kävijöitä ja viipyvät sivustolla vain muutaman sekunnin, ne lasketaan silti mukaan tilastoihin. Samaan aikaan kävijät, jotka viettävät sivustolla aikaa enemmän, saattavat käydä keskimäärin kymmenellä eri sivulla käyntiensä aikana. Lopputuloksena saadaan luvut, että keskimääräinen kävijä vierailee noin viidellä sivulla (ts. mainostaja on tyytyväinen, mainokset varmasti huomataan ja nähdään), vaikka tosiasiassa puolet kävijöistä eivät ikinä edes näe mainoksia. Ongelmana on se, ettei mitään keskimääräistä kävijää ole olemassa.

PS. Jos uniikkien kävijöiden problematiikka ja web-analytiikan epätarkkuustekijät kiinnostavat, suosittelen tutustumaan mm. seuraaviin lähteisiin:

Vasta julkaistu kansainvälisen IAB:n raportti ja ohjeistus aiheesta.

Brian Cliftonin whitepaper web-analytiikan epätarkkuustekijöistä (pdf).

Technology Reviewin juttu verkkosivujen kävijämäärien mittaamisesta.

WebAnalyticsDemystifiedin blogipostaus, jossa käsitellään mm. kansainvälisen IAB:n uutta ohjeistusta.

- Matti Hirvonen

Tietoviikko kirjoitti eilen selainten markkinaosuuksien muutoksista. Tiedot pohjautuvat Net Applications -nimisen firman tilastoihin. Jos vertaamme näitä tilastoja Oindexin selainjakaumaan, voimme huomata erittäin suuria eroja. Mistä erot sitten johtuvat ja mitä pitäisi uskoa?

Ensimmäinen syy eroavaisuuteen on tietysti se, että Net Applicationsin luvut koskevat koko maailmaa ja Oindexissä on ainoastaan suomalaisia sivustoja. Suomessa esimerkiksi Firefoxilla on ollut tavallisesti melko vahvat markkinat verrattuna muihin maihin. Lisäksi mittauksien otannassa on suuri ero. Meillä otanta on 11 miljoonaa käyntiä ja Net Applicationilla 160 miljoonaa kävijää.

Nyt täytyy muistaa kävijän ja käynnin ero. Meillä selainosuudet perustuvat nimenomaan käynteihin. Toisin sanoen, jos Firefoxin käyttäjä käyttää nettiä kaksi kertaa enemmän kuin IE:n käyttäjä, myös Firefoxin osuus kasvaa tilastoissamme. Oindexin luku ei siis kerro sitä, kuinka monelle tietokoneelle on asennettu mikäkin selain, vaan nimenomaan sen, kuinka suuri osa käynneistä tehdään kullakin selaimella. Voidaan tehdä varovainen oletus, että ihmiset, jotka käyttävät nettiä enemmän, ovat vaihtaneet selaimen muuhun kuin Internet Exploreriin. Todellisten markkinaosuuksien tietäminen olisi totta vie mielenkiintoista, mutta esimerkiksi web-kehittäjälle on mielenkiintoisempaa tietää, kuinka monta prosenttiä käynneistä tehdään kullakin selaimella. Tässä suhteessa Oindexin lukuja voidaan pitää suhteellisen paikkansa pitävinä.

Kolmas eroa muodostava tekijä on mukana olevien sivustojen luonne. Net Applicationin mittaukseen kuuluu pääsääntöisesti yrityssivustoja ja verkkokauppasivustoja ja meillä taas valtaosa on sisältösivustoja.

Mitkä ovat sitten selainten todelliset markkinaosuudet Suomessa? Ne ovat jotakin näiden molempien lukujen väliltä. Arvailemalla mennään varmasti nopeasti kohti lähintä petäjää, joten sellaiseen en sorru. Mikäli sinulla on tiedossa muita mittauksia, asiasta tehtyjä tutkimuksia tai muuten vain ajatuksia tai kokemuksia aiheesta, jätä ihmeessä kommentti.

- Matti Hirvonen

Meiltä kysytään usein “Miksi luvut Oindexissä ovat x-kertaa suuremmat kuin TNS Metrix -listauksessa?” Viime päivinä on myös kirjoiteltu Tietoviikossa tilastojen paisuttelusta ja Ruotsin tilanteesta tällä saralla.

Mistä erot johtuvat (Oindex ja TNS Metrix)?

Kävijämäärämittauksessa uniikkeja kävijöitä tunnistetaan evästeiden (cookies) avulla. Eväste on tietoa, joka tallennetaan käyttäjän internet-selaimeen ja se voidaan lukea käyttäjän selaimesta esimerkiksi seuraavan käynnin yhteydessä. Evästeen avulla voidaan siis saada selville, onko käyttäjä käynyt sivustolla aiemmin. Jos käyttäjä on käynyt sivustolla aiemmin ja eväste löytyy, ei häntä enää lasketa uniikiksi kävijäksi.  Simppeliä.

Evästeiden käyttö pitää sisällään pari ongelmakohtaa:

• Evästeitä voi poistaa
• Uniikki selain ei aina tarkoita uniikkia ihmistä (sama ihminen voi käydä sivustolla usealta eri selaimelta tai samalta selaimelta voi käydä useampi eri ihminen)

Ensimmäisen ongelmakohdan korjaamiseksi IAB on tehnyt Suomessa suosituksensa ja tarjonnut mittausyrityksille valmiin kaavan (PDF) uniikkien kävijöiden estimointiin. TNS Metrix käyttää tätä estimointikaavaa korjatakseen uniikkien kävijöiden määrää. Google Analytics ei mahdollista tälläistä kävijämäärien korjausta ja Suomessa käytössä olevat suositukset eivät myöskään ole kansainvälisesti kovinkaan laajasti käytössä, joten tälläistä korjausta on edes turha odottaa Googlen puolelta. Meillä on tällä hetkellä käynnissä kehitys- ja tutkimustyö evästeiden korjauksen saamisesta Oindex-tilastoihin. Yksistään Google Analyticsillä se on hankalaa, ellei jopa mahdotonta.

Kyseinen cookie-korjaus ei kuitenkaan estä millään tavalla, etteikö tilastoja voisi manipuloida. Nerokkaan manipuloinnin estäminen tehokkaalla valvonnallakin on täysin mahdotonta. Mutta olemmeko me suomalaiset niin epärehellistä väkeä? Itse en usko lainkaan, että varsinkaan merkittävät mediat manipuloisivat tilastojaan. Bannerinnäyttöjä ja niiden tehoa on kuitenkin mahdollista mitata.

Tämän lisäksi internet-mainonta on muuttunut yhä enemmän klikkaushinnoittelupohjaiseksi ja tässä hinnoittelumallissa on yhdentekevää, moniko uniikki kävijä sivuilla vierailee.

Snoobi ja Google Analytics

Olemme saaneet myös palautetta, että Google Analytics ja Snoobi antavat erilaisia kävijämäärälukuja ja eivät näin ollen ole vertailukelpoisia toistensa kanssa. Tätä asiaa on mm. Snoobin puolella tutkittu ja heidän mukaansa tilastot ovat täysin vertailukelpoisia. Ainakin teknisten lähtökohtien (evästeiden keston ja mittaustekniikan) pohjalta näin pitäisi olla, mutta aiomme myös aloittaa omat testit tämän suhteen, niistä lisää joidenkin viikkojen kuluttuja.

Ruotsin tilanne

Ruotsin johtava kävijämäärien listauspalvelu on KIA-index. KIA-index ottaa vastaan tilastoja useasta eri mittausjärjestelmästä, joilla on erilaisia tapoja mitata uniikkeja kävijöitä ja näin ollen tilastot eivät ole vertailukelpoisia. Ruotissa ei myöskään ole tehny suosituksia uniikkien kävijöiden estimoimisesta (joka ei sinäällään ole ihme, Suomi on tässä asiassa enemmän poikkeus kuin sääntö). KIA-index teki viime vuoden lopulla yhteistyösopimuksen ruotsalaisen Google Analytics -lukuja listaavan SIS-indexin kanssa ja yhteistyön myötä myös GA:n tilastot voi listata KIA-indexiin.

Myös Oindexin perustamisen yhteydessä TNS Gallupin puolelta maalailtiin yhteistä listausta Suomeen. Syy, miksi itse en ollut kovin innoissani yhdistymisestä on hyvin nähtävissä Ruotsin esimerkissä. GA:n tilastot eivät ole vertailukelpoisia TNS Metrix -tilastojen kanssa ja tästä syystä yhdistyminen ei ole millään tavoin järkevää.

Mutta Ruotsissa ollaan huolissaan enemmän tilastojen manipuloinnista kuin esimerkiksi cookie-korjauksista. Tämä samanlainen manipulointi onnistuu yhtä lailla myös Suomessa ja tulee aina onnistumaan. Tilastoja internetissä ei voida koskaan sanoa täysin paikkaansapitäviksi.

Oindexin asema markkinoilla

Oindex on Suomen monipuolisin kävijämäärälistaus. Meiltä löytyy niin blogeja, harrastussivuja, yrityssivustoja kuin myös mediamyyntiä harjoittavia sivustoja. Nämä tiedot ovat erittäin hyödyllisiä esimerkiksi web-kehittäjälle, joka pähkäilee “ovatko sivustoni kävijämäärät suuret vai pienet?”. Tällä hetkellä emme voi tarjota aivan pilkuntarkkaa tietoa (jollaista ei web-analytiikkassa ole tai tule koskaan olemaan, sen yli on vain päästävä) mediatilan ostajille, mutta voimme tarjota sitäkin arvokkaampaa tietoa kaikille web-analytiikan kanssa työskenteleville.

Tulemme suuntaamaan palvelua kahdelle kohderyhmälle:

• Kävijämäärien vertailusta kiinnostuneille web-kehittäjille/web-analyytikoille.
• Mediatilan myymistä harjoittaville sivustoille.

Jälkimmäisen ryhmän eteen joudumme tekemään eniten töitä. Aika näyttää mihin suuntaan Oindexin kehitys vie, mutta ei ole suinkaan mahdotonta, että vielä vuoden 2009 loppuun mennessä tilastoissamme on mukana cookie-korjaus ja tarkempi valvonta.

- Matti Hirvonen